Näytetään tekstit, joissa on tunniste resepti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste resepti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Kakkuilua

Ystäväni pikkuruinen poikalapsi sai nimen sunnuntaina. Sain kunnian tehdä kakut tilaisuuteen. Päätin pienen harkinnan jälkeen tehdä suklaamoussekakun ja marjaisan täytekakun kermalla.

En käytä juurikaan koskaan valmiita mousseaineksia tai kastikeaineksia tai muita kemiallisia sotkuja. Nyt suurelle joukolle kakkua tehdessä halusin tehdä moussemaisen täytteen ilman liivatetta, joten päätin tehdä poikkeuksen ja ostin (paha)maineikasta vaniljakreemijauhetta. Toiset kakkubloggaajat vannovat sen nimeen, mutta mm. National Geographicin tutkimuksen mukaan glukoosi- ja fruktoosisiirapilla on yhteys ongelmanratkaisukyvyn heikkenemiseen (suomeksi: jos pumppaat elimistöösi päivittäin muunneltuja maissisokereita, sinusta tulee tyhmä). Lähde
En kuitenkaan halua (vielä) vetää foliohattua korville, joten tein sovinnon itseni kanssa ja käytän muuten oikeita jauhoja, kermaa, voita ja sokeria ja turvaudun vaniljakreemijauheeseen vain erityistapauksissa.



Kukkaset sokerimassaa ja elintarvikeväriä. Sydän sokerimassaa ja kirjaimet suklaata.

Suklaamoussekakku:

Pohja:
1 pkt Dominokeksejä (n. 350g, eli kaksi pötköä)
50g voita sulatettuna

Murskataan Dominot ja sekoitetaan sula voi. Painellaan 28cm irtopohjavuoan pohjalle tiiviiksi massaksi ja laitetaan jääkaappiin jähmettymään

Mousse:
5 dl kermaa (vaahdotetaan)
2 munanvalkuaista (vaahdotetaan)
200g mascarponetuorejuustoa
1 levy taloussuklaata (tummaa)
2 rkl kaakaojauhetta
5 liivatetta


Sydän sokerimassaa ja kirjaimet suklaata. Kermapursotukset tehty Kaiserin 14mm pallotyllalla.
Täytekakku:

Tein 4kpl uuninpellillä pohjia, jotka leikkasin sopivaan muotoon.
Ohjeella tulee kaksi pohjaa kerralla.

Pohja:
8 munaa
4 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 dl perunajauhoja
3 tl leivinjauhetta

Munat ja sokeri vatkataan vaaleaksi vaahdoksi. Lisätään keskenään sekoitetutu kuivat aineet siivilän läpi joukkoon. Kaadetaan kahdelle leivinpaperilla päällystetylle uuninpellille. Levitin taikinan tasaiseksi palettiveitsen avulla. Kakkupohjasta tulee tasainen, kun otat pellin vastakkaisilta reunoilta kiinni ja kopautat pellin napakasti pöytää vasten. Näin ilmakuplat rikkoutuvat.

Paistetaan 200 asteessa (kiertoilmalla) n. 10min.

Hillo:
2 pussia marjamix sekoitusta (mansikka-vadelma-mustaherukka-punaherukka yht. 500g)
2 dl hillosokeria

Keitellään kunnes halutun paksuista. Huomioi, että hillo paksuuntuu entisestään, jos keität sen edellisenä päivänä ja annat olla yön yli jääkaapissa suljetussa astiassa/rasiassa.

Vadelmamousse:

6 dl kermaa
200g tuorejuustoa
1 dl maustamatonta jogurttia
n. 2 dl paseerattua vadelmaa ja punaherukkaa
n. 1 dl vaniljakreemijauhetta

Tuorejuusto notkistetaan jogurtilla ja lisätään paseeratut marjat. Voi käyttää mitä marjaa tahansa.
Vaahdotetaan kerma ja lisätään vaahdotuksen loppuvaiheessa vaniljakreemijauhe. Laitetaan sekaisin kerma ja tuorejuusto-jogurttiseos. Tarkista makeus.

Kakkupohjia kostutin pienellä määrällä maitoa. Sipaisin jokaiseen väliin pari desiä hilloa ja noin pienen kerroksen vadelmamoussea. Kerros kerrokselta samaa toistetaan, mutta viimeiseen kerrokseen päälle laitoin pari desiä hilloa ja päälle siivutettua mansikkaa. Reunoille meni 6 dl kermaa, johon lisätty kaksi ruokalusikallista vaniljakreemijauhetta.


Kakku sisältä. 




Kermapursotuksissa parantamisen varaa, mutta itse olen loppujen lopuks suht tyytyväinen lopputulokseen. Maku ratkaisee!


Ja tältä kakut näyttivät tarjoilupöydässä. Pullat & tiikerikakku eivät ole allekirjoittaneen tekemiä.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Aina ei mene niinkuin Strömsössä

Kesäkakun tekeminen ei ole aina niin yksinkertaista. Ajattelin muistaa anoppini syntymäpäivää klassisella mansikka-kermatäytekakulla, mutta eihän se ollutkaan niin helppoa, varsinkin kun ajattelin kerman vaahdottaa sifonilla.
Tuloksena oli sulanutta kermavaahtoa imenyt vetinen kakkupohja, jonka päällä ja ympärillä oli surullisia mansikoita, jotka oli kerman sulamisen tuloksena ympäriinsä kakkulautasta. Maussa ei mitään vikaa, mutta perfektionistina kakun ulkoinen olemus ja koostumus olivat kerrassaan surkuhupaisat, etten halunnut viedä sitä anopilleni varsinkaan synttärikakuksi.

Kiroillen ja turhautuneena paineilin lähikauppaan hakemaan jäätelöä tai jotakin, mikä pelastaisi anoppini makeannälän. 

Kaupasta tarttui mukaan:

500g mansikkarasia
150g pensasmustikkarasia
2 dl kermaa
200g mascarponejuusto
1 kpl Rainbow torttupohja




Koko komeuden kasaamiseen meni n. 20 minuttia. Vaahdotin kerman ja lisäsin sen sekaan mascarponejuuston. Olen eilen keittänyt myös vadelmahilloa, jota sipaisin kostutetun torttupohjan päälle. Sitten mascarpone-kerma vadelmahillon päälle. Mansikat puoliksi ja asettelin ne täytteen päälle. Viimeisenä mustikat ja voilá!

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Lohta ja melkein mummonkurkkuja

Lohi on ollut aina suosikkikalani, ihan pienestä pitäen. Olen kalastanut isoäitini ja isoisäni kanssa monet kerrat asuntovaunureissuilla ympäri Ruotsia. Sain torstain kunniaksi illallisvieraita, joten mikä olisikaan parempi herkku kuin uunilohi. A ei pahemmin välitä kalasta, joten syököön sitten kynsiään (tai kanaa) sillä aikaa kun muut tekevät kilon kirjolohiviipaaleesta selvää.

Uunilohi:


n. 1kg lohta
puolikas puristettu sitruuna
sipulia viipaleina
suolaa
mustapippuria

180 Astetta uuniin ja sellainen reilu puoli tuntia riittää hyvin. Lohen päälle ensin puristettu sitruuna, sitten suolaa ja pippuria ja sipuliviipaleet päälle. Epähuomiossa sipuliviipaleet kärähti uuniin, joten eivät päässeet lautaselle tai kuvaan asti. Onneksi kalasta tuli kerrassaan mainio.


Melkein mummonkurkut:

1-2 avomaankurkkua (suomalaiset on vaan maukkaimpia)
ripaus sokeria (itse käytin fariinisokeria, mutta tavallinenkin käy)
suolaa
tilkka etikkaa (2-5 teelusikkaa), itse käytin yrttistä valkoviinietikkaa, perinteiset mummonkurkut tehdään väkiviinaetikalla
ruohosipulia tms. yrttiä, tilli on varmaan yleisin, mutta omaan suuhuni tilli ei sovi kovin hyvin
kuivattua lipstikkaa

Maustevoi:


100g huoneenlämpöistä voita
2 pientä valkosipulinkynttä murskattuna
ruohosipulia pikku nippu / maun mukaan
pippuria

Helppoa kuin heinänteko. Kaikki kippoon ja haarukalla mutistellaan voi tasaiseksi. Sitten kääräisin leivinpaperilla pehmeän voipatukan sellaiseksi pötkyläksi, josta on helppo leikata voinappeja kalan päälle tai uusille perunoille.
Ja halutessaan voin voi maustaa millä vain; paprikaa, intialaista mausteseosta esim. juustokuminaa & kurkumaa, tai sekaan voi laittaa vaikkapa kuivattuja yrttejä.



Kermaviilikastike:


Purkki kermaviiliä, sekaan 1 pieni valkosipulinkynsi ja reilusti ruohosipulia ja kevätsipulia. Tiraus sitruunanmehua ja suolaa ja pippuria. Tähän pätee sama kuin maustevoihin; maun mukaan voi sekoittaa sekaan ihan mitä itse tykkää.



Panna cotta:

Tässä kaksi vaihtoehtoa, toinen ilman liivatetta. Kahdesta pussista vegegeliä tuli aika timmi panna cotta, eli jos tykkää vähemmän tiiviistä, kannattaa vähentää jauheen määrää 2-3 teelusikkaa.

4 dl kermaa
4 dl maitoa (täysmaidosta tulee parasta!)
2 vaniljatankoa (tai pari teelusikkaa vaniljasokeria)
sokeria maun mukaan
4 liivatelehteä tai 2 pussia Dr. Oetkerin vegegel-jauhetta.

Liivatteella tehdessä liotetaan liivatteita 5min jääkylmässä vedessä. Vegegeliä käytetettäessä 2 pussia sekoitetaan 2 dl kylmää kermaa.
Mitataan maito ja kerma kattilaan (mielellään teflon). Halkaistaan vaniljatangot ja raavitaan veitsen kärjellä siemet kattilaan. Pistä vaniljatangot puoliksi ja heitä maidon sekaan. Ala kuumentaa kermamaitoa varovasti sekoittaen. Lisää sokeria maun mukaan. Liivate / vegegel lisätään hieman eri tavoilla:


LIIVATE:
Kun kermamaito on kiehumispisteessä, lisää liivatteet. Ja sekoita huolella. Ongi vaniljatangon palat pois. Kaada annosmaljoihin tai suureen vuokaan jähmettymään.
VEGEGEL:
Ennen kuin kermamaito on kiehahtanut, lisää lämpimään kermamaitoon kerma-vegegel seos ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Ongi vaniljatangon palat pois. Kaada seos annosmaljoihin tai suureen vuokaan.

Ja tällä kertaa tein panna cottalle lisukkeeksi kesäisen "salaatin". Aiemmin olen laittanut panna cottan päälle esimerkiksi soseutettuja pakastemarjoja tai tuoreita marjoja sellaisenaan. Myös erilaiset marjakastikkeet käyvät hyvin. Vaniljalla maustettu panna cotta on sellaisenaankin maukasta, mutta itse tykkään yhdistää siihen jotain raikkaampaa kaveriksi.



Mango-mansikkasalaatti

n 800g tuoreita mansikoita pilkottuna
1 kpl (n. 300g) mangoa pilkottuna
Ripaus sokeria
Tiraus cointreau likööriä (voi jättää pois tai korvata jollain muulla)
Mansikkabalsamicoa (voi jättää pois tai korvata jollain muulla makeahkolla balsamicolla)

Kaikki kulhoon, lautanen kanneksi ja pyöräytetään pari kertaa ympäri. Saa maustua jääkaapissa pari tuntia ennen tarjoilua, mutta suosittelen salaatin nostamista huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen tarjoilua.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Vaahtokarkkiperjantai

Vaahtokarkit ovat valmiit. Reseptin lainasin täältä. Sulaan liivatteeseen lisäsin vielä n. 1/3 teelusikkaa vaniljaa ja käytin hunajaa glukoosin sijaan, joka toi ihana hunajaisen maun karkkeihin.

Viisi vinkkiä vaahtokarkkien valmistukseen:

1. Älä pidä mustia vaatteita kun teet vaahtokarkkeja. Tomusokeri pöllyää. Paljon. Ja vaikka olisit kuinka varovainen, tomusokeri pöllyää. Ihan oikeasti.
2. Kun vaahtokarkkisi ovat kuivuneet pellillä muutaman tunnin ja olet kieritellyt ne tomusokerissa, kuiva pullasuti on oiva väline ylimääräisen tomusokerin "lakaisemiseen" vaahtokarkin pinnalta.
3. Kun sulatat liivatteita, käytä mahdollisimman pientä astiaa. Oma liivatteeni jäi kaiketi suurimmaksi osaksi astiaan ja vaahtokarkeista tuli aavistuksen littanoita.
4. Lämpömittari on paras ystäväsi. Varsinkin sellainen joka piippaa tietyn lämpötilan saavutettuaan.
5. Älä hätäile. Itsellä meinasi paniikki iskeä kun yritin vaahdottaa valkuaisia ja sekoittaa sokeria ja liivatetta yhtä aikaa. Valkuaisvaahto pystyy odottamaan pari minuuttia.


Valmiit herkut odottamassa syöjäänsä.


Vaahtokarkkitankoja ja palloja kuivumassa maissitärkkelys-tomusokeriseoksen päällä. Ennen kuin alkaa leikkamaan noita tankoja kappaleiksi, kannattaa siivilöidä tomusokeria päälle.


Suosittelen tällaisen hankkimista. Itse shoppasin tällaisen paistomittarin Anttilasta hintaan 22,95, vuoden takuu, ajastin, hälytysääni tietyssä lämpöasteessa ja sopii makeisille, pihveille, kalalle yms. eli kestää kuumaa todella hyvin.

Ensi kerralla aion värjätä vaahtokarkit ja kenties harjoitella vaahtomassan pusottamista hauskan muotoisiksi. Aion vielä jonain päivänä myös kokeilla jonkun marjajauheen, esimerkiksi karpalon lisäämistä valmiiseen vaahtomassaan ennen pursotusta. Uskon, että kirpeä marja antaisi mukavan säväyksen muuten niin makeaan herkkupalaan.

torstai 17. toukokuuta 2012

Suomi maailman ruokalistalla

En ole koskaan arvostanut suomalaista keittiötä samalla tavalla kuin esimerkiksi italialaista tai intialaista keittiötä. Uskon, että suurin osa suomalaisista (itseni mukaan lukien) on sokeita sille, kuinka hienoja ja maukkaita ruokia mielletään maailmalla suomalaisiksi ruoiksi. On hienoa, että suomalaista keittiötä yritetään tehdä tutuksi myös kansainvälisellä tasolla.

Koin herätyksn eilen kun katselin Andrew Zimmernin luotsaamaa Bizarre foods ohjelmaa. Sarjassa oli tottakai suomijakso kyseessä ja ruokia syötiin sekä Helsingissä että Oulussa asti. Erityisesti suomalainen perus pottu sai suuresti kehuja osakseen: Zimmern kehui, ettei ole koskaan syönyt yhtä hyviä perunoita kuin mitä suomessa sai. Jaksossa tutustuttiin myös veripalttuun, verimakkaraan ja poroon, lakkahilloon, sekä tottakai vierailtiin Hans Välimäen keittiössä.
Mielenkiintoni herätti eniten kotijuusto tai toiselta nimeltään leipäjuusto. Tuo ihana hampaissa "natiseva" herkku jota syödään lakkahillon kanssa. Pakko kokeilla! Kaivon reseptinkin valmiiksi internetin syövereistä kotikokki.net sivulta, tässä se on:

3 litraa maitoa (voi käyttää rasvatonta-, kevyt- tai täysmaitoa)
2 teelusikkaa juuston juoksutinta (saa apteekeista tai hyvinvarustelluista kaupan juustohyllyistä)
n. 2 tl suolaa

- Maito lämmitetään kädenlämpöiseksi ja siihen sekoitetaan juoksute.
- Annetaan maidon seistä lämpimässä paikassa (esim. lämmin vesihaude/ennen vanhaan uuninpankolla) n. 30-60 minuuttia kunnes maito on hyytynyt.
- Lämmitä juustomassaa n. 50-60 asteeseen, leikkele saostumaa samalla ristiin rastiin veitsellä. Nosta kattila pois liedeltä kun heraneste on täysin eronnut massasta ja massa alkaa painua kattilan pohjalle.
- Jäähdytä hieman.
- Kaada hera pois kattilasta, lisää suola ja laita juusto tiheään siivilään valumaan hetkeksi, jotta lähes kaikki hera saadaan pois
- Voit paistaa juuston uunissa (275-300 astetta) leivinpaperin päällä uuninpellillä, tai kuten Bizarre foodsissa avotulella puulaudan päällä tai oikeassa leivinuunissa vuoassa, kunnes juusto on kauniin ruskea (tummemmat täplät kuuluvat asiaan).

Tarjoilutapojakin on monia: lakkahillon tai tuoreiden/pakastelakkojen kanssa, tai paloiteltuna kahvin joukossa tai kahvin kanssa.

Vastapainoksi idylliselle suomikuvalle tutustuin myös No reservations sarjaan. Anthony Bourdainin suomijakso esitti Suomen aika inhottavana paikkana. Jakso oli kuvattu talvella, jakson aikana käytiin jossain Kalliossa kälyisessä saunassa, juotiin paljon Koskenkorvaa ja pöytäviinaa, sekä käyttiin kuppaamassa pahat veret pois. No reservations sarja esitti Suomen kylmänä ja pimeänä maana, jossa ihmiset tekevät itsemurhia ja dokaavat jatkuvasti saunassa syöden makkaraa.

Noh, ainakaan kummassakaan sarjassa ei väitetty, että Suomessa elää jääkarhuja tai että poroja käytetään samalla tavalla kuin keltaisia takseja New Yorkissa.

Perjantailisäys:
Leipäjuusto on nyt uunissa ja lisäksi lämpömittarin hankittuani innostuin tekemään vaahtokarkkeja. Keittö näyttää tältä:


Loppu perjantai-ilta meneekin sitten siivoillessa ja kotitekoisia herkkuja nautiskellessa!

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Pääsiäiskatsaus

Raakaravinnolla meni muutama päivä, sitten petyin kaupan tuorevihannesvalikoimaan niin suuresti, että siirrän reseptien kokeilun siihen, kun saatavilla on suomalaista kaalia yms, koska ei kukaan halua syödä myrkytettyä, kypsentämätöntä unkarilaista varhaiskaalia joka näyttää siltä, että se on liiskattu ennen kuin joku on ajanut rekalla kaaliparan yli.

Sitten luovutin ja otin isän tuoman hirven palapaistin pakkasesta sulamaan, pitihän sitä veljelle näyttää että kyllä minusta on lihapataakin kokkamaan. Pataan päätyi:

n. 1kg hirven palapaistia (suomalaista riistaa)
4 kpl suomalaista porkkanaa
300g pala suomalaista lanttua
sipulia 2 isoa, suomalaista, keltaista
rosmariinia
oreganoa
worchester kastiketta n. 2 rkl
1 fond du chef liemihyytelöasia
valkopippuria (emme löytäneet äidin maustekaapista mustapippuria)
suolaa
tilkka valkoviinietikkaa (emme löytäneet äidin maustekaapista punaviinietikkaa, jota ia-zone suosittelee lihan kanssa)

Paistoin lihapalat nopsaa pannulla ja sitten kaikki heitetään pataan ja annetaan porista n. 200 asteessa ainakin kaksi tuntia. Mitä pidempi keittoaika, sitä parempi maku ja parempi liemi.

Sunnuntaina ja tänään maanantaina olen panostanut leipään:



Luonnonjogurttipohjainen taikina, vähän kauraleseitä ja vaaleita vehnäjauhoja. Nam! Mikä parasta, heitetään ainekset vuokaan ja leipäkone hoitaa homman.
Tein myös hieman terveellisemmän täysjyväspeltti leivän, johon on lisätty reilu tujaus valkosipulia ja aurinkokuivattuja tomaatteja silputtuna. Käytin leipäkoneen mukana tullutta täysjyväleipä reseptiä, johon lisäsin valkosipulin ja tomaatit ilman sen kummempia muutoksia. Hyvää tuli.




Rairuoho vetelee viimeisiään, mutta huomenna koittaakin paluu arkeen ja töihin.

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Kolmijalkaisuuden ongelma

Miehet. Elämän suola ja ilo. Minulla on monia miespuolisia ystäviä ja elämäni tärkeimmistä ihmisistä suurin osa on miehiä. Lapsuudessani olen asunut miesvoittoisessa taloudessa. Koen siis omaavani suht hyvät pohjatiedot siihen mitä miehiin tulee ja millaisia asioita miehet rekisteröivät mieleensä. Silti yhtä asiaa en ole saanut selville; miksi miesten mielestä on niin hankalaa olla vain ystävä naisen kanssa? Onko se pelkoa vihaisen poikaystävän kohtaamisesta vai toivoa siitä, että jos nyt kuitenkin pääsisi saman peiton alle vaikka ihan vaan kavereina?

Vaikka minulla on monia miespuolisia ystäviä, suhteeni heihin on erilainen kuin naispuolisiin. Naisille voin soittaa ja pyytää leffaan ilman mitään erikoista agendaa. Tiedän että miespuolisten ystävieni mielestä saattaisi olla omituista tai vaivaannuttavaa lähteä leffaan A:n naisystävän kanssa. Kahvittelu saattaisikin onnistua jonkun miespuolisen kanssa - kunhan se ois vaan se yksi kahvi ja siinä se, uskoisin.

Kolmijalkaisuuden ongelmaa todistaa myös eiliseltä eräs tapahtuma töistä. Hiljaisena aamuna mies tulee juomaan latten ja heittää siinä kassalla pienet small talkit. Ja minähän reippaana asiakaspalvelijana juttelen mukavia takaisin ja hymyilen nätisti. Hetken kuluttua mies tulee uudelleen kassalle ja alkaa tentata henkilökohtaisesta elämästäni infoa ja juttelee tenttaamisen lomassa mukavia. Mies tuntee samoja tyyppejä kuin minä ja A ja vaikuttaa kaikin puolin mukavalta ja fiksulta mieheltä, kunnes keskustelu on jatkunut siihen pisteeseen, että minun on pakko mainita A:sta ja A:n eilisistä syntymäpäiväkemuista, kun tämä mies utelee miten vietän vapaapäiväni. Kahdessa ja puolessa sekunnissa mies on siirtynyt takaisin pöytään näppäilemään älypuhelintaan. Miksei me oltaisi voitu olla vaan kavereita?

Minun ja A:n kavereille kokkasin synttäri-illallisen: kanaa, vuohenjuustopastaa ja tomaattisalaattia. Lisänä vielä tähkäpatonkia ja omatekemää pestoa!




Tarvitset: kanan rintafileitä, tuorepastaa, vuohenjuustoa, kermaa, valkoviiniä, kirsikkatomaatteja. Paljon mausteita.

Kana:
Kanat marinoidaan, itse pidin kanoja mausteöljyssä n. 4 tuntia jääkaapissa. Muistattehan, ettei marinadiin saa laittaa suolaa tai kana kuivuu! Nopeasti käytetään kuumalla pannulla että kana saa vähän väriä pintaan ja sitten n. 20min uunissa 200 asteessa.

Kastike:
Sipulia paistetaan pannulla, jotta se pehmenee. Lisätään valkoviini ja kiehautetaan. Lisätään vuohenjuusto ja sulatellaan varovasti. Lisätään kerma ja maustetaan hyvin.

Tomaattisalaatti:
Kirsikkatomaatit pilkotaan. Maustetaan balsamicolla, suolalla, pippurilla, tuoreella basilikalla, itse lorautin mukaan myös aurinkokuivattujen tomaattien purkissa ollutta öljyä. Annetaan maustua pari tuntia kylmässä ja nostetaan huoneenlämpöön n. puoli tuntia ennen tarjoilua.

Pesto:
Heitä blenderiin sopivasti kaikkea;
-aurinkokuivattua tomaattia ja sen öljyä
-basilikaa
-persiljaa
-cashewpähkinää
-parmesanjuustoa
-suolaa
-pippuria

Sopii leivän päälle, pastakastikkeeksi, sellaisenaan, salaattiin, mausteeksi.... Nam!
Ja jälkiruoaksi kakkua tietenkin!

Sitruuna-appelsiinitäyte täytekakkuun:
200g tuorejuustoa
2 dl kermaa
1 appelsiinin puristettu mehu
lemono curdia maun mukaan

Notkistetaa juusto appelsiinimehulla. Vaahdotetaan kerma ja sekoitetaan juustoon. Lisätään lemon curdia maun mukaan. Sopii hyvin vaalealle kakkupohjalle, jolle on sivelty omakeittämää vadelmahilloa! Kyseisestä ohjeesta riittää reilusti yhteen väliin n. 16cm halkaisijalta olevaa kakkuun, jäi kyllä yli tätä täytettä.



Täytetty kakku marsipaania vailla. Marsipaanin alle sivelty voi-sokerikreemiä, joka maustettu sitruunamehulla.



Kaakku on aakastu. Kuvassa malliesimerkki siitä kuinka käy sokerikoristeelle, jos sen ei anna kuivua rauhassa. Valkoinen päällinen siis marsipaania, teksti Onnea A........ kirjoitettu jollain Dr.Oetkerin vaaleansinisellä elintarvikevärituubisysteemillä. Sinivalkoinen kakku sai alkunsa kattauksesta:


Kuvien laatu on mitä on, mutta kokkaukset maistui synttäriseurueelle paremmin kuin hyvin. Jos tämä ateria ei vie tietäsi miehen sydämeen niin pulassa ollaan.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Elämän pieniä iloja


Tämänpäiväinen juttu kertoo leipomisesta ja elämän pienistä iloista;
Leivoin Kapteeni A:n ystävän viisivuotiaalle pojalle IFK:n logolla varustetun Pätkis-kakun. En ollut koskaan aikasemmin tehnyt vastaavanlaista marsipaanikoristetta. En ollut koskaan aikaisemmi leiponut Pätkis-kakkupohjaa tai vispannut Pätkis-moussea. Ja mikä parasta, ei työn jälki ole koskaan tuntunut niin hyvältä kun näin kuvan viisivuotiaasta silmälasipäisestä lapsesta näyttämässä sormilla ikäänsä ja hymyilemässä kakun vieressä. Ehkä minusta pitikin tulla leipuri.


Tällaisen pyöräytin. Punainen osuus valkosuklaakuorrute, jonka alla kaakaokreemi. Logo marsipaania, jota koristeltu kimaltelevalla valkoisella elintarvikevärillä. Siniset pursotukset perus kuohukermalla. PS. Jonkun amerikkalaistutkimuksen mukaan useat elintarvikevärit saattavat aiheuttaa lapsilla ylivilkkauta joten Ia-Zone suosittelee varoittamaan kaikkia :D Näin lukee myös niinkutsutuissa pastaväreissä, joita kaapistani löytyy.


Olen jo pitkään haaveillut oman kahvilan perustamisesta. Tällaiset onnistumiset tuo aina sellaisen fiiliksen että hitsit kun se olisikin vielä joskus mahdollista. Marsipaanikoristeisiin uppoaa kyllä melkoisesti aikaa, joten ainakin treenausta tarvitaan.

Pätkismousse (ilman liivatetta) kakun väliin tai sellaisenaan tarjottavaksi:
1,5 pussia (n. 200g) Pätkis suklaata
180 g purkki maustamatonta tuorejuustoa
2 dl kermaa
1 dl rahkaa (itse käytin vaniljalla maustettua)
loput mitä kahdesta Pätkispussista yli, hakataan pieneksi murskaksi ja sekoitetaan valmiiseen mousseen

Sulatellaan Pätkikset vesihauteessa tai mikrossa. Vaahdota kerma. Sekoitetaan rivakasti tuorejuusto lämpimään suklaamassaan. Lisätään rahka ja lopuksi kermavaahto ja Pätkismurska/rouhe, annostellaan pieniin jälkkärimaljoihin tai kakun väliin ja annetaan hyytyä ainakin tunti.

Nams!





tiistai 28. helmikuuta 2012

Heeey, macarena!

Aion järjestää työporukalleni tupaantulijaset lauantaina. Suunnitelmissa oli valmistaa itse macarons leivoksia ja tein testiversion tänään. Näin se meni:

Erottelin 3 munan valkuiaiset kippoon. Sekoitin toisessa kipossa 80g mantelijauhetta ja 2 dl tomusokeria. Vatkasin kananmunanvalkuaisia vinhasti sähkövatkaimella kunnes munavaahto pysyi kipossa, vaikka kipon kääntäisi ylösalaisin. Sitten piti lisätä munavaahtoon ripotellen 1,5 dl sokeria. Reseptissä ei lukenut millaista sokeria macarons vaatii, oletin että kyse on perus valkoisesta kidesokerista.. Kaappeja kaivellessa kävi ilmi, että omistan vaivaiset 0,75 dl  valkoista sokeria. Ei se mitään, tämä on testiversio, eli tällä mentiin ja lisäksi laitoin vielä 0,5 dl ruskeaa ruokosokeria.
Annostelin macaronsit pellille (n. 46-48 kappaletta, valmiita macaronseja saat silloin n. 22-24kpl koska ne liimataan yhteen hillolla/nutellalla/lemon curdilla) ja paiston ekaa peltiä 8min 175 asteessa ja toista peltiä 10 min 175 asteessa.

Macaronsit näytti tältä:


Raa'at pellillä odottamassa uuniin pääsyä. 


Uunissa kohosi kauniisti.


8 min macaronsit lässähti.


10 min macaroneista tuli parempia!


Tadaa! Kuvassa valioyksilö täytettynä. Ostin lime curdin valmiina, sillä onhan sekin maukasta ja säästää aikaa kun ei itse jaksa työpäivän jälkeen tehdä. 

Seuraavaa kertaa varten vinkit:
1. Katso että kaapissa on kaikki tarvittavat ainekset.
2. Annostele taikina tarkasti samankokoisiin nokareisiin.
3. Liika paistaminen parempi kuin liian vähän. 
4. Anna annostellun taikinan levätä pellillä n. 10min ennen uuniin laittamista.
5. Siirrä kuumat macaronsit heti pois kuumalta pelliltä kun saat ne ulos uunista.
6. Mantelijauho toimii todennäköisesti suuntuntuman kannalta paremmin kuin mantelijauhe

NAMS!

Mausteinen kasvissosekeitto

Kirpeä tuuli pyyhki taas kasvoja kun kävelin töistä kotiin tänään (eli lauantaina 25.2) . Lämmikkeeksi keitin mausteisen kasvissosekeiton. Tässä teille resepti:

Perunaa (2 keskikokoista)
Porkkanaa (3 suurta)
Juuriselleriä (n. 2 perunan kokoinen pala)
Pieni tölkki (70g?) tomaattipyrettä
Sipulia (1 iso keltainen)
Valkosipulia (5 kynttä)
Mausteita; pippuri, kuivattua punaista ja vihreää jalapenoa, kuivattua paprikaa, kuminaa, italialaista currymaustetta, kuivattuja yrttejä kuten persilja, basilika, ruohosipuli, oregano
Teelusikallinen voita

Keiton päälle krutonkeja ja parmesanjuustoa 

Kuoritaan ja pilkotaan kaikki vihannekset ja juurekset kattilaan (itselläni 3 litrainen) ja laitetaan kattilaan vettä niin että vihannekset ja juurekset peittyvät reilusti. Keitetään, kunnes vesi alkaa kiehua. Lisätään tomaattipyre. 
Keitetään, kunnes kaikki juurekset ovat pehmeitä. Jos vesi ei riitä, lisää sitä tarpeen mukaan. Kun juurekset olivat kypsyneet, itselläni on lientä kattilassa sen verran, että juurekset juuri ja juuri peittyivät.

Soseutetaan keitto esim. sähkövatkaimen, tehosekoittimen, sauvasekoittimen tai yleiskoneen avulla. Kannattaa suorittaa maustaminen vasta tässä vaiheessa, sillä tiedät keiton lopullisen maun. 

Nams!

Kuvia ei ole eikä tule, sillä keitto katosi kahden syöjän nassuihin alta aikayksikön.