tiistai 28. helmikuuta 2012

Heeey, macarena!

Aion järjestää työporukalleni tupaantulijaset lauantaina. Suunnitelmissa oli valmistaa itse macarons leivoksia ja tein testiversion tänään. Näin se meni:

Erottelin 3 munan valkuiaiset kippoon. Sekoitin toisessa kipossa 80g mantelijauhetta ja 2 dl tomusokeria. Vatkasin kananmunanvalkuaisia vinhasti sähkövatkaimella kunnes munavaahto pysyi kipossa, vaikka kipon kääntäisi ylösalaisin. Sitten piti lisätä munavaahtoon ripotellen 1,5 dl sokeria. Reseptissä ei lukenut millaista sokeria macarons vaatii, oletin että kyse on perus valkoisesta kidesokerista.. Kaappeja kaivellessa kävi ilmi, että omistan vaivaiset 0,75 dl  valkoista sokeria. Ei se mitään, tämä on testiversio, eli tällä mentiin ja lisäksi laitoin vielä 0,5 dl ruskeaa ruokosokeria.
Annostelin macaronsit pellille (n. 46-48 kappaletta, valmiita macaronseja saat silloin n. 22-24kpl koska ne liimataan yhteen hillolla/nutellalla/lemon curdilla) ja paiston ekaa peltiä 8min 175 asteessa ja toista peltiä 10 min 175 asteessa.

Macaronsit näytti tältä:


Raa'at pellillä odottamassa uuniin pääsyä. 


Uunissa kohosi kauniisti.


8 min macaronsit lässähti.


10 min macaroneista tuli parempia!


Tadaa! Kuvassa valioyksilö täytettynä. Ostin lime curdin valmiina, sillä onhan sekin maukasta ja säästää aikaa kun ei itse jaksa työpäivän jälkeen tehdä. 

Seuraavaa kertaa varten vinkit:
1. Katso että kaapissa on kaikki tarvittavat ainekset.
2. Annostele taikina tarkasti samankokoisiin nokareisiin.
3. Liika paistaminen parempi kuin liian vähän. 
4. Anna annostellun taikinan levätä pellillä n. 10min ennen uuniin laittamista.
5. Siirrä kuumat macaronsit heti pois kuumalta pelliltä kun saat ne ulos uunista.
6. Mantelijauho toimii todennäköisesti suuntuntuman kannalta paremmin kuin mantelijauhe

NAMS!

Mausteinen kasvissosekeitto

Kirpeä tuuli pyyhki taas kasvoja kun kävelin töistä kotiin tänään (eli lauantaina 25.2) . Lämmikkeeksi keitin mausteisen kasvissosekeiton. Tässä teille resepti:

Perunaa (2 keskikokoista)
Porkkanaa (3 suurta)
Juuriselleriä (n. 2 perunan kokoinen pala)
Pieni tölkki (70g?) tomaattipyrettä
Sipulia (1 iso keltainen)
Valkosipulia (5 kynttä)
Mausteita; pippuri, kuivattua punaista ja vihreää jalapenoa, kuivattua paprikaa, kuminaa, italialaista currymaustetta, kuivattuja yrttejä kuten persilja, basilika, ruohosipuli, oregano
Teelusikallinen voita

Keiton päälle krutonkeja ja parmesanjuustoa 

Kuoritaan ja pilkotaan kaikki vihannekset ja juurekset kattilaan (itselläni 3 litrainen) ja laitetaan kattilaan vettä niin että vihannekset ja juurekset peittyvät reilusti. Keitetään, kunnes vesi alkaa kiehua. Lisätään tomaattipyre. 
Keitetään, kunnes kaikki juurekset ovat pehmeitä. Jos vesi ei riitä, lisää sitä tarpeen mukaan. Kun juurekset olivat kypsyneet, itselläni on lientä kattilassa sen verran, että juurekset juuri ja juuri peittyivät.

Soseutetaan keitto esim. sähkövatkaimen, tehosekoittimen, sauvasekoittimen tai yleiskoneen avulla. Kannattaa suorittaa maustaminen vasta tässä vaiheessa, sillä tiedät keiton lopullisen maun. 

Nams!

Kuvia ei ole eikä tule, sillä keitto katosi kahden syöjän nassuihin alta aikayksikön.

torstai 23. helmikuuta 2012

Kierrätysasiaa

Kun muutimme uuteen asuntoomme pari viikkoa sitten huomasin ilokseni, että taloyhtiöstä löytyy varsin kattava jäteasema. Löytyy bioroskis, energiajae, kierrätyspahvi, kierrätyspaperi sekä tuo pahamainen sekajäte. Lähestulkoon kaikki perus kotitaloudesta tuleva jäte menee energiajakeeseen; likaiset pahvit, muovit ja eri elintarvikepakkaukset, styroksi, vaatteet ja tekstiilit. Oikeastaan energiajakeeseen menee kaikki muu paitsi ruoantähteet ja erilaiset foliopakkaukset, lasi, metalli, vaipat ja terveyssiteet.

Olen ahkerasti lajitellut roskia koko sen ajan kun olemme asuneet uudessa kodissa; muuttolaatikot pahvinkeräykseen, mainokset paperinkeräykseen, lisäksi biojäteastia ja energiajaeastia ovet olleet kovassa käytössä. Olemme asuneet kaksi viikkoa uudessa asunnossa ja "sekajätteen" määrämme on seuraava:
-2 kpl voipaketin foliota
-1kpl kapriksien lasipurkki
-1kpl foliokäärettä, n. 15cmx15cm pala (jonka olisin voinut korvata käyttämällä kelmua, mutta kelmuni oli kateissa)

Kahdella biojätteen kokoisella pöntöllä (tai viisaammilla valinnoilla) voisi siis hoitaa koko kahden viikon "sekajätteemme" kierrätyksen: lasinkeräys ja metallinkeräys. Harmi vaan, ettei muut taloyhtiömme ihmiset ole niin kierrätysintoisia. Kun lähetin sähköpostia isännöitsijälle kierrätysasiasta, vastauksena oli, että uusille keräyspöntöille ei ole tarvetta. Eikä ole tarvetta myöskään toiselle energiajakeelle. Sekajätepönttöjä on kuusi kappaletta, energiajaetta vain yksi. Ja sitten ihmetellään mistä johtuu se, että ihmiset ei kerrätä ja kaatopaikat täyttyy. Uskon että suurin syy on se, että kaikkialla on vaan sitä sekäjätepönttöä tarjolla. Toiseksi suurin syy on se, että ihmiset eivät tiedä kuinka vähän vaivaa kierrättäminen loppujen lopuksi vaatii, koska elintarviketeollisuutemme on niinkin älykästä, että lähestulkoon 99% kaikista elintarvikepakkauksista on poltettavaa materiaalia.

Jäljelle jää ongelmajäte. Italiassa lomaillessa huomasimme jännittävän seikan: ruokakauppojen (niin pienien kuin isojenkin) ovenpielissä oli pienet ongelmajätteelle tarkoitetut pöntöt, johon ihmiset voivat kauppareissulla viedä käytetyt paristot, puhelimet yms. sälän. Kun alkaa miettiä missä olen nähnyt viimeksi paikan, johon saat viedä käytetyt paristosi.... hmmh... Kampin Lidlin pullonpalutusautomaattien vieressä taitaa olla, samoin kuin Sokoksen S-Marketin "aulassa". Muita paikkoja ei sitten tulekaan mieleen.
Ja Kun A osti itselleen älypuhelimen, osoittautui, että on se älypuhelin aika kiva lelu. Kaikkia periaatteitani vastaan olen itsekin suunnitellut hankkivani sellaisen, mutta en tiedä mitä teen vanhalle puhelimelle, joka vetelee viimeisiään. Google tarjoaa tähänkin ratkaisun: www.kierratakannykka.fi. Kyseinen palvelu maksaa sinulle rahaa vanhoista kännyköistä ja läppäreistä. Itse saisin omasta Nokia X3sta 5 euroa, mikäli se toimii moiteettomasti. Vaihtoehtoisesti voin lahjoittaa kännykkäni arvosta rahaa Punaiselle ristille tai Syöpäsäätiölle. Loistava idea!
Saat ilmaiseksi tilata itsellesi vanhalle puhelimellesi Sopivan kuljetuspussukan ja sitten kännykkä postiin vaan ja ongelmajätteesi on jonkun muun ongelma! Kuinka helppoa! Ja silti kännyköitä yms. romua kertyy pusikkoihin, teidenvarsiin ja kaatopaikalle. Tehkää lapsillenne ja lapsenlapsillenne palvelus ja kokeilkaa sitä kierrättämistä. Ei se niin työlästä ole loppujen lopuksi.



Tämänkö haluamme jättää perinnöksi lapsenlapsenlapsenlapsenlapsillemme? Kuva lainattu YLEn sivuilta, paikka Ämmässuon kaatopaikka.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Arkivapaa osa 2

Keskiviikko ja vapaapäivä eikä ole mitään tekemistä!

Yeah right. Pyykinpesukone ja kuivausrumpu huutaa kilpaa ja astianpesukone säestää. A on kipeänä ja hankkinut uuden lelun: uusin, nopein, älykkäin Samsung jotain. Ihan kuin muistaisin mikä niistä galaxyistä ja nexusista ja lumioista oli mikä ja kenenkin valmistajan. Kiinnostaa siis melko paljon. Mutta pyykinpesun ja muun lomassa suunnittelin meneväni kahville Museokadun Kaffecentraleniin katsomaan, josko heillä olisi jotain muuta papua jauhettavana kuin Paskáa. En koskaan päässyt sinne asti, vaan menin A:n äidin luokse kahville ja sain mukaani uudet veitset, joka olisi muuten päätyneet kirpputorille!

Lisäksi ohjelmassa valmistaa lasagne, joka parhaillaan muhii uunissa näitä sanoja kirjoitettaessa:

-jauhelihaa (400g)
-tomaattikastiketta (500g)
-sipulia (2kpl)
-kirsikkatomaattia (puoli rasiaa)
-mausteita; mustapippuria paljon, suolaa sopivasti, kuivattuja yrttejä runsaasti (mm. ruohosipuli, persilja, rakuuna, basilika), kuivattua jalapenoa muutamia hippusia (punaista ja mustaa, äiti toi jalapenomaustetta Ruotsista ja nyt sitä pitää laittaa kaikkialle), paprikamaustetta paljon, ripaus juustokuminaa eli jeeraa
-lasagnelevyjä n. 9 kpl
-juustoraastetta (itse käytin emmentalia)

Pannulle sipulit, lihat, kastikkeet, mausteet ja tomaatit, että saadaan kastike aikaiseksi. Sitten ladoin uunivuokaan kerroksen kastiketta, kerros juustoa, kerros lasagnelevyä, kerros kastiketta, kerros juustoa, kerros lasagnelevyä ja kastike + juusto päällimmäiseksi. Uunissa lämpöä on 200 astetta ja paistamiseen aikaa menee n. 30min.


Edit:
A sai kuin saikin älypuhelimensa toimintavalmiuteen. Ongelmaksi osuu kuvaaja, eli minä. En saanut herkullista kunnollista kuvaa lasagnesta, joten siinä kameraa testaillessani räpäytin kuvan myös jääkaapista eli yhdestä keittiön nurkasta, eli omasta lempparinurkastani! 



Kuvassa art4u:lta tilaamani liitutauluteepannu <3 


lauantai 18. helmikuuta 2012

Selvityksiä ja shoppailua

Olen tänään viettänyt pienimuotoista äiti-tytär päivää maailman parhaimman äidin kanssa. Kävimme IKEAssa peiliostoksilla ja sitten menimme äitini kotiin syömään hyvää ruokaa veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Äitini luki myös ensimmäistä kertaa blogiani, ja huomautti heti ensimmäisenä, ettei pomoni välttämättä tykkää mikäli kirjoitan Kakkugalleriasta blogiini. Tykkää tai ei, Suomessa vallitsee sananvapaus ja siksi aion kertoa totuuden Kakkugalleriasta:

Kakkugalleria on yritys, joka tarjoaa asiakkaalleen vain parasta. Vitriini notkuu toinen toistaan herkullisempia kakkuja ja kuvankauniita leivoksia. Me myymäläpuolen ihmiset yritämme palvella asiakasta kaikin mahdollisin keinoin, joita meillä on käytössämme. Konditoriapuolen ihmiset keskittyvät täydellisten kakkujen valmistukseen sekä tuotekehittelyyn, jotta Kakkugalleriassa myytäisiin vain parasta suomalaista käsityötä.
Se, että Kakkugalleria ei tarjoa samanlaisia haasteita kuin mitä esimerkiksi edellisessä blogikirjoituksessa mainitsin Kaffasta, johtuu siitä että myytävä tuote on niin erilainen. Työympäristö on erilainen. Ja eihän se mikään ihme ole, sillä kyseessähän on eri yritys! Eli jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi: Kakkugalleriasta saat takuuvarmasti Suomen parhaat kakut. Kaffasta saat todennäköisesti Helsingin parhaat kahvit.

Ja takaisin IKEAan. Mukaan tarttuikin Hemnes sarjan peili, sillä suunnitelmissa ollut Mongstad olikin luonnossa liian tönkön näköinen. Mukaan lähti myös Vänlig juomalaseja 12kpl sekä pari saippuakippoa kylpyhuoneeseen.

Nyt päätän tämän onnistuneen lauantai-illan paistamalla kakkupohjan huomista varten; aion tehdä isälle mustikkatäytekakun. Ehkä siitä lisää huomenissa!


torstai 16. helmikuuta 2012

Aina ei mene nallekarkit tasan.

En saanut sitä työtä Kaffasta. Ei voi mitään. Kaikista eniten harmittaa se, että toimitusjohtajalla ei ollut mitään syytä sille, miksi hän ei olisi palkannut minua. Hänen sanojensa mukaan arpaonni ei osunut kohdalleni, joten minusta ei tällä kertaa tullut Kaffan uutta baristaa. Ehkä toisella kertaa sitten.

Karvas on pettymys niellä. Vielä kun oma työnhakijaegoni on niin lellitty, että olen aina päässyt niihin paikkoihin töihin, joihin olen hakenut. Noh, ehkä sitten toisella kertaa, mutta työnhakijaminä on nyt lytätty toistaiseksi maan rakoon. Tai ehkä vaan nyt liioittelen kun tappio polttelee vielä niin tuoreena.

Nokka kohti uusia haasteita ja kakkuja! Täytyy vielä jostain löytää se kadonnut työmotivaatio. Ja mistähän se motivaatio taaskaan lähtee? Itsestä tietysti.

Ja tällaisina pettymyksen hetkinä muistaa ne kaikki asiat jotka elämässä on hyvin: Minulla ON työ kuitenkin - ei ehkä niin motivoiva ja haastava kuin mitä Kaffassa voisi olla, mutta työ kuitenkin, jossa tapaan päivittäin mukavia ihmisiä. Minulla on uusi ihana koti Töölössä. Ja ennen kaikkea minulla on A. joka jonglööraa kolmella pallolla piristääkseen pettynyttä työnhakijaminääni.

Ei asiat loppujen lopuksi niin huonosti ole. Ja ehkä minulla on kuin onkin vielä suunnitelma B, eli työhakemuksia vetämässä muualla....

tiistai 14. helmikuuta 2012

Täytekakkua ja kaktuksia

Eli siis se kauan odotettu ystävänpäivä alias kaikkien sydänten päivä. Facebook huutaa Forever alone päivän perään, kun onnettomat yksinäiset sinkut valittaa kurjuuttaan. Helppohan minun on sanoa, sillä oma ystävänpäiväni on selvä tapaus: leivoin A:lle lakka-valkosuklaa-lime täytekakun ja tein intialaishenkistä kana-kasviscouscousia. Tein vielä valkoisesta vaahtokarkinmakuisesta sokerimassasta valkoisen sydämen, jonka sisustan reunustin punaisella viivalla myötäillen sydämen muotoa ja sen sisälle kirjoitin A:n nimen ja tein nimen alle vielä pienen sydämen, ettei mitään jäisi arvailujen varaan. Kuvaa ei valitettavasti ole, koska en omista kameraa. Ehkä A löytää joskus oman kameransa laturin.


Täytekakun pohjahan on aina se tärkein. Itse olen lukuisien kokeilujeni jälkeen päätynyt ohjeeseen, jota kaikki tuntemani mummot käyttää ja jota opetetaan kotitalouden tunnilla kouluissa.

Kakkupohja:

Laita aina ensin uuni päälle.

-Ota kolme kappaletta samankokoisia laseja, laita ne riviin pöydälle
-Riko määrä X (itse käytin 2 kpl pieneen 22cm halkaisijalta olevaan irtopohjavuokaan) munia lasiin
-Kaada viereiseen lasiin sama määrä sokeria
-Laita viimeiseen lasiin saman verran jauhoseosta, jossa on noin puolet vehnää ja puolet perunajauhoja
-Lisää jauhoseokseen 0,5 teelusikallista leivinjauhetta jokaista munaa kohti

Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Siivilöi varoen jauho-leivinjauheseos muna-sokerivaahtoon esimerkiksi puukauhan avulla. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa, kunnes voit tökätä tulitikun kakkuun ilman, että tikkuun jää taikinajäämiä.

Ja koska kuvaa ei ole, liitän oheen yhden aikaisemman lakkakakkuni kuvan. Pohja myöskin 2 munan kakkupohja 22 cm irtopohjavuokaan, sisällä lakkahilloa ja kermaa. Sokerikoriste sokerimassaa ja elintarvikeväriä.



Ja mitä A. antoikaan minulle ystävänpäivästä muistuttamaan? Kaksi pyöreähköä pikkukaktusta, joista toinen pieniä superpiikikkäitä piikkejä täynnä ja toinen pitkiä ja joustavia piikkejä täynnä. Jos käyttäisisin ilmaisua "aww", käyttäisin sitä nyt.

Yksi niistä asioista miksi A. on niin erityinen.

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Hengitysvaikeuksien kautta voittoon

Huh. Muutto on nyt melkein kokonaan alta pois! Hirveästi on asiaa muutosta ja työhaastattelusta, mutta yritän nyt lyhyesti kertoa jotain tiivistelmän tyyppistä.

Lauantaiaamuna kello yhdeksältä olin jo uudella asunnolla siivoamassa joka nurkkaa ja kuuraamassa keittötä. Pesin koko kämpän lattiasta katonrajaan - pesemättä jäi kattolamppujen kuvut (jotka itse asiassa ovat pölyiset!) ja makuuhuoneen kiinteän vaatekaapin päällinen. Huh huh. Astmaatikko saa jo vähemmästäkin pölymäärästä pikaflussan. Lisäksi pesin Ektorpin päälliset, hyvin meni, ei kutistuneet, vaikka luinkin keskustelupalstoilta että toisilla on päälliset menneet pilalle pesussa. Ektorpista ja muista IKEAn kalusteista sen verran, että asiasta innostuneet vierailkaapa Bemzin sivuilla. Sieltä saa tilattua lähes kaikkiin IKEAn huonekaluihin erilaisia kangaspäällysteitä! Olen suunnitellut sijoittavani uusiin Ektorpin päällisiin, mikäli Kaffa palkkaa minut ja joudun ottamaan lopputilin Kakkugalleriasta.
 Muuttomiesten oli tarkoitus tulla klo 14 tavaroiden kanssa. Kello tuli 14:30.... 15... Aloin jo soitella perään ja kuulemma kantaminen oli käynnissä. Kello tuli 16... Aloin jo huolestua että yötä myötenkö tässä nyt sitten muutetaan! Vihdoin vähän yli neljän kuorma-auto kaahasi pihaan ja saatiin alkaa purkaa tavaroita. Kaikki oli ehjää ja tavarat saatiin parissa tunnissa kannettua sisälle! Jee!
 Nyt alkaakin olla kaikki kasassa, vielä tulisi laittaa loput tavarat kirjahyllyyn, verhot paikalleen ja loput vaatteet kaappiin.

Hillitön sisustusvimma päällä. Ei vaan ole liikaa rahaa nyt ostella enempää. Saan alkuviikosta tietää, että otanko lopputilin Kakkugalleriasta vai en.

 Kokonaisuudessaan siis voiton puolella ollaan.

perjantai 10. helmikuuta 2012

Tiivistelmä tästä päivästä

Tällä viikolla on ollut rutosti uusia kokemuksia ja onnistumisia:

1. Työhaastattelu Kaffaan;
Meni niin hyvin kuin olisi voinut mennä. Todella, todella, todella rento ja mukava meiniki, maailman huipuin kahvikone ja mukavia tyyppejä. Infomaatiotulva pyörii vieläkin mielessäni, mikä kauha oli millekin pavulle ja mikä oli missäkin ja kuka on kuka. Tapasin myös Herra Paahtajan joka maistatti minulla testipaahtoja, eli siis pääsin mukaan Kaffan sisäpiirin cupping tilaisuuteen! Mikä päivä! Mikä kaksituntinen! Tästä toivottavasti lisää jatkossa, mutta sanonpa vaan sen, että vaikka en pääsisi töihin Kaffaan, olen todella tyytyväinen tähän kokemukseen.

2. Taksimatkailu kera imurin ja Ektorp-sohvanpäällisten;
Eli siis halusin saada välttämättä jo tänään Ektorp-sohvatyynyjen päällisen pestyä, että saan tuon sohvan rungon päällisen pestyä huomenna ja koko sohvan kasaan huomenna. Koska en omista ajokorttia, enkä autoa, ainoa vaihtoehto oli sitten maksaa se 12€ taksista. Kivuttomasti sujuikin se matka, kuski tosin kuittaili, että onko tullut "bänät" poikaystävän kanssa kun on imuri ja jätesäkki mukana. Asiatontako?
 Ja sitten koitti se jännityksen hetki! Ensimmäinen sohvanpäällisten pesu sujui vallan mainiosti. Siellä uudessa kodissa ne tyynynpäälliset nyt kuivuvat. Olen todella tyytyväinen tähänkin kokemukseen.

3. Kaffecentralenin Paská - kahvipavusta tehty cafe latte;
Kävin siis ennen työhaastattelua Kaffassa maistelemassa Kaffecentralenin Paská nimistä espressolaatua. Piti saada vähän vertailupohjaa kun menin Kaffaan. Palvelu oli hyvin vanhanaikaista: "Nautitteko kahvinne paikan päällä vai tahtoisitteko sen kenties mukaan?" Paskásta meinasin saada kofeiiniöverit. Yhden cafe latten jälkeen oli pienoiset tärinät päällä, jopa minun kofeiininsietokyvylläni. Sanoisin että ei se nyt NIIN kummoinen papu ollut.

4. Pakkaaminen;
Mitä kaikkea sitä ihminen omistaakaan? On jännittävä nähdä mitä tuolta kaappien uumenista löytyykään! Kaikkea valurautaisista padoista pesukuulien kautta irtosuihkuihin ja mitä kummallisimpiin asioihin, esim. silikoninen uunilapanen joka näyttää porsaalta.Tästäkin todennäköisesti lisää myöhemmin ja olen supertyytyväinen siihen, että jätesäkillinen kamaa lähti suoraan kaatopaikalle.

5. Siivoaminen;
Tämä on asia josta en periaatteessa niin paljon pidä, mutta jota teen kuitenkin suhteellisen paljon koska lopputuloksen näkeminen tuottaa niin paljon mielihyvää. Olen tänään pessyt kaksi uunia (uuden & vanhan kodin), joten uskon että vaahtoutuva saippuavilla on uusi paras ystäväni. Lisäksi olen pyyhkinyt kahden keittiön kaapistot ja huomenna on vuorossa imurointi ja mahdollisesti lattianpesu!

5. Ruoka. Olen päättänyt palkita päiväni uurastuksen Kotipizzan pariloitu kananpoika kotzonella kera mozzarellan. Hyvä kruunaus tälle päivälle!

torstai 9. helmikuuta 2012

tiistai 7. helmikuuta 2012

Työhaastattelu

 Voisin taas kerran revetä onnesta! Minut on kutsuttu työhaastatteluun taas kerran. Olen tehnyt töitä 15 vuotiaasta asti ja kaikki työpaikat laskettuna minulla on ollut 12 työpaikkaa: Cafe Java Hakaniemi, IROResearch, Nikolex Oy, Wrong Noodle Bar, Aqua Hotell Rimbo, Coma, Vegemesta, FriJoh Catering, Fuhouse catering, Enjoy Oy, Kakkugalleria, Helsingin kaupunki. Lyhyin työsuhteeni on kestänyt 3 päivää ja pisin 1,5 vuotta. Kohta CV alkaa näyttää siltä, etten malta pysyä missään paikallani. Asuntoluetteloni alkaa myös näyttää siltä, etten pysy missään paikallani.
 Tavoitteenani on nyt löytää sellainen työpaikka ja asunto, jossa malttaisin ainakin muutaman vuoden asustella ja työskennellä. Uusi asunto on jo löytynyt Töölöstä. Hain viikko sitten maanantaina Kaffa Roasteryyn uskomattoman täydellisen kahvin inspiroimana. Tänään sain sähköpostitse vastauksen, että voisin sopia heidän tiimiinsä. Nykyinen työpaikkani Kakkugalleria on mukava paikka - ei siinä mitään - mutta Kaffassa on paremmat etenemismahdollisuudet esimerkiksi kahvikouluttajaksi tai paahtimon puolelle. Kahvi kun sattuu olemaan yksi suurimpia intohimojani.
 En meinaa pysyä housuissani! Hirveä paniikki, onneksi paperit on järjestelty valmiiksi muuttoa varten, joten ei tarvitse kuin valita vaatteet ja napata punainen kulmalukkokansioni matkaan. Mutta mitä ihmettä aion laittaa päälleni? Työhaastattelun kanssa on aina se ongelma, että pitäisi pukeutua kuitenkin rennosti, ei liian nipottavasti, ei liian juhlavasti mutta ei kuitenkaan liian rennosti. Suunnitelmissani on laittaa punainen trikoopaita, harmaa-musta pitkä avonainen villatakki (liuhuksi tykkään itse kutsua) ja farkut. Mustat kengät. Perus meikki, ei luomiväriä tai huulipunaa. Ja voiko työhaastatteluun viedä kakkua mukanaan? Olen monta kuukautta halunnut testata gluteenitonta, kananmunatonta ja maidotonta appelsiini-suklaakakun reseptiä.

 Elämässä tapahtuuu taas paljon. Tällä viikolla muutto ja työhaastattelu. Ensi viikolla laatikoiden purku ja sitä seuraavalla viikolla mahdollisesti uusi työpaikka. Pakkastakaan ei ole enää kuin vain -5 astetta aamuisin. Näillä eväillä mennään kevättä kohti!

lauantai 4. helmikuuta 2012

Muuttohommia osa 1

Nyt on saatu muuttohommat aluille. Isän syntymäpäiviäkin on juhlittu ja onnistunut lahja annettu. Hankin Ruskovillaisen alusasun koiran kanssa tehtäviä ulkoilureissuja ja hirvimetsästystä varten. Lisäksi 500g pussi SM-liiga salmiakkinameja. Muistan pienenä kun isä varasti Lauantaipussistani kaikki SM-liiga salmiakit. Hah.
Hirmuinen muuttostressi päällä ja A. vaan surffailee netissä ja makaa. En ymmärrä että miten se voi ottaa niin rennosti! Muutto on viikon päästä ja A. ei ole vielä edes aloittanut pakkaamista, saatika sitten tavaroiden karsimista. Sovimme jo viime muuton yhteydessä, että A. karsii tavaroistaan turhat pois, mutta viime muutto päätyi siihen, että A. alkoi pakata kaksi tuntia ennen kuin muuttoauto on pihassa.... Miehet!

Mutta sainpahan paperini järjestykseen. Ärsyyntyneisyyspäissäni siivosin paperikasani pois. Kategorisoin asiakirjat seuraaviin: 1. Lääkäri & terveys. 2. OP + Pohjola eli pankki- ja vakuutusasiat 3. Mappi Ö. 4. 2012 Palkkakuitit, verotushässäkkä, eläkehässäkkä. 5. Vuokra-asiat. 6. Erinäiset sopimukset, mm. sähkö. 6. Työ- ja muut todistukset, sis. anniskelu- ja hygieniapassi. Huh mikä urakka se oli!

Uuden kodin myötä tulee sitten se vaihe, kun pitää saada kaikkea uutta ja hienoa uuteen kotiin. Tilasin jo Art4u sivulta ihanan liitutauluteepannun, jonka voi laittaa vaikka jääkaapin oveen.


Kuva lainattu täältä. Suosittelen tutustumaan sisustusjuttuihin. Mielestäni heillä on aika hauskojakin juttuja tarjolla!

Lisäksi haluaisin kovasti uuden sohvapöydän, sekä eteiseen kunnollisen kenkätelineen, sekä istumapaikan ja säilytystilaa.
Olen käynyt useiden päivien ajan eri sisustusliikkeissä ja verkkokaupoissa.
Hankintalistalla ovat todennäköisesti seuraavat asiat:




Harmaa penkki + säilytystila-asia eteiseen. Onpahan tyylikäs
istuin jolla sitoa kengännauhoja.

                    

   Akaasiapuinen sohvapöytä olohuoneeseen. 
   Tässä sitten kahvittelen ystävien kanssa.





IKEA:n Mongstad kokovartalopeili. Eteiseen. Tästä kelpaa pällistellä päivän asua!

perjantai 3. helmikuuta 2012

Arkivapaa

Perjantai ja ei töitä. Se on jännittävä fiilis, kun saa aamulla herätä rauhassa, keittää mutteripannulla kahvit ja lämmittää maidonkin. Aamiainen, joka jää joka ikisenä työaamuna väliin, tulee syötyä. Suihkussa menee jopa puoli tuntia. Mikä rauha.
Kuitenkin arkivapaat on niitä päiviä, joina tulisi hoitaa virastoasioita ja muita tärkeitä juttuja, joita ei työpäivien jälkeen ehdi tai jaksa hoitaa. Tälle päivälle minulla on vallan riittävästi puuhailtavaa ja monta puhelua soitettavana.

1. Toivon että saan sovittua tapaamisen tulevan vuokranantajamme siskon kanssa, jotta saisin avaimet tulevaan asuntoomme. (JEE!)
2. Puhelua Fortumille, Pohjola vakuutukseen ja Osuuspankille muuttoasioista.
3. Uusien farkkujeni lyhennys. Isäni kutsuu minua usein jatkopalaksi tai hukkapätkäksi, sillä olen perinyt isovanhempieni geenit ja jäänyt alle naisten keskipituuden.
4. Isän syntymäpäivälahja. Se vaikein asia vuodessa keksiä. Mitä hankkia ihmiselle jolla on jo kaikkea ja jos jotain tarvitsee, niin varmasti hankkii sen?
5. Apteekkikäynti. Ostoslistalla mm. PEF-mittari, Humektan kosteusvoidetta.
6. Lush-käynti. Olen lukenut NIIN paljon hyvää palashamppoista ja muista ihonhoitotuotteista, että pakko mennä paikan päälle haistelemaan ja tutustumaan valikoimaan.
7. Lippupalvelun käynti; täytyy palauttaa YESin liput, sillä keikkaa ei koskaan tullutkaan.
8. Haluaisin kovasti ehtiä kahvittelemaan kummipoikani äidin kanssa.
9. Sitä tavallista arkea: pitäisi käydä kaupassa, imuroida, pestä pyykkiä ja tiskata, käydä suihkussa ja pukeutua.
10. Papereiden läpikäyminen. Minulle kertyy aina johonkin hyllylle tärkeiden ja ei-niin-tärkeiden papereiden pino. Vanhoja laskuja, astmaohjeita, tiedotteita, lääkereseptejä yms. lista voisi jatkua loputtomiin! Olen muuten elämäni ja asioideni kanssa suhteellisen järjestelmällinen, mutta paperisodassa olen aina ollut täysi nolla.

Mutta silti; vaikka kuinka yritän saada itselleni puhtia ja vauhtia hoitaa kaikki hommat, keitänkin nyt toisen mutteripannullisen kahvia!

My one and only true love! Kuvassa Bialettin mokkapannut, itse omistan Pepita-merkkisen 6 kupin mokkapannun. Kuvaa lainattu mandragoransivustolta. Oiva nettikauppa kahvin ja herkkujen ystäville jos Crema alkaa kyllästyttää!  

torstai 2. helmikuuta 2012

Viikon ärsykkeet top 3

Tällä viikolla olen huomannut törmääväni pieniin, mutta ah-niin ärsyttäviin pikkuasioihin, joista jaksan vauhkota A:lle ja muille epäonnisille, jotka sattuvat kanssani keskustelemaan. Aion jakaa ne kanssanne:

1. Huonot suomennokset hyvistä kappaleista:
-What If God Was One Of Us (orig. Alanis Morisette) joku helvetin Jore Marjaranta tehnyt siitä Meidän mies kappaleen. Kerrassan osoittaa pelkkää huonoa makua ja mielikuvituksen puutetta.
-Toinen esimerkki Kirka! Voi Kirka mitä pahaa olemmekaan sinulle tehneet, kun suomensit iki-ihanan Simon & Garfunkelin Brigde Over Troubled Water.
- Kolmantena esimerkkinä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä: Olen neitsyt by Eini. Sanat on väsännyt Raul Reiman.

2. Topatut rintaliivit:
Menin tänään Lindexiin, Henkkamaukalle, KappAhliin, Ginaan, Cubukseen yms aikeinani löytää alennusmyynneistä normaalit, toppaamattomat rintaliivit kaarituilla ja kuppiosa ikään kuin paksua materiaalia. Vaan EI. Kaikkialla tarjolla BOMBSHELL merkeillä varustettua viiden senttimetrin toppauksella varustettua liivejä, sekä liivejä, jotka lupaavat vähintään kaksi kuppikokoa isomman näköiset rinnat! Halpissilikonit siis. Luulisi että miehiä alkaa myös ottaa päähän, kun baarista löytynyt tyttö paljastuukin huijariksi. Paidan alla ei olekaan mitään.

3. City-lehden Parhaat-osio:
Helsinkiläiset lukijat ovat äänestäneet Cafe Javan Helsingin parhaaksi kahvilaksi! MITÄ! Parhaaksi? Eihän tämä VOI olla totta. Haastattelussa kahvilan omistaja kertoo, kuinka he jauhavat kahvinsa juuri ennen keittämistä. Unohtamatta sitä, että Java myy Kakkugallerian tuotteita vanhoina ja tuplahintaan, plus että muutkin tuotteet ovat ylihinnoiteltuja (esim. suklaakastikkeeseen tehty kaakao kermavaahdolla 5€), plus että naapurista Caffista saa hemmetin paljon parempaa kahvia, joka on juuri jauhettu.
Hemmetti vie, te ihmiset jotka nousette kanssani barrikadeille paremman kahvin puolesta! Vaivautukaa nyt sen verran liikkeelle ja menkää Aleksanterinkadulle La Torrefazioneen missä he paahtavat kahvinsa itse. Javassa tarjotaan sitä samaa Monteriva Marche papua, joka on paahdettu puoli vuotta sitten jossain italiassa ja pakattu ja säilötty pari kuukautta ennen jauhamista ja uuttamista.
Tai jos hifistelyksi menee niin Kaffa Punavuoressa Pursimiehenkadulla paahtaa kahvinsa myös itse. Kaffassa saat pyytämällä vaikuttaa mitä papua, kuinka tummaksi paahdettua, milloin se on paahdettu, millaista vaahtoa ja kuinka paljon. Nyt alamme puhua jo ammattitaidosta. Ja jos tämäkään ei riitä sinua vakuuttamaan siitä, kuinka keskinkertaista kahvia Java tarjoaa, ota se nelosen ratikka sinne Katajanokalle. Sieltä löytyy Johan & Nyström, josta saat vaikka sitä Blue Mountainia. Tämä kaikki ihan vain tehdäkseni selväksi, että Cafe Java ei ole Helsingin paras kahvila.