Fratello torrefazione

Sifonilla keitettyä kahvia ja suhteellisen tuoreita muffineja.

Plussat ja miinukset:

+ Tuoretta kahvia Kaffan paahtimolta, hyvä valikoima eri kahveja

+ Isot kupi

+ Kohtuuhintaiset kahvit ottaen huomioon Kluuvin "hienohelma" imagon:

Sifonikahvi pieni/iso; 3,60/6€

Muffini 3,50€

+ Laaja kahvivalikoima espressosta flat whiteen

+ Kassahenkilö osasi suositella kahvia, kun pyyntönä oli pehmyt ja hedelmäinen kahvi

- Pitkä jono. Palvelu suht hidasta, yksi kassalla, muut häröilee ympäriinsä

- Pöydät pyyhkimättä, eikä astioita keräävä tyyppi edes kantanut rättiä mukana, jotta pyödät voisi pyyhkiä. Ei ole kiva kahvitella edellisen asiakkaan salaatinjämissä

- Kun jono on pitkä, niin käytävä tukkiutuu kokonaan. Ahdasta.

- Muffinien leivinpaperikääre ei miellyttänyt omaa silmääni. 

Kannattaa kyllä silti käydä tutustumassa, varsinkin silloin kun kahvihammasta kolottaa. Salaattiannokset ja leivät olivat myös houkuttelevan näköisiä.

Kesäkuvioita

Nyt kun kaikki on lyöty lukkoon, voin innokkaana julistaa: minulla on uusi kesätyö ja uusi vakkarityö! Hurjaa. Odotan innolla heinäkuuta, sillä silloin alkaa kesäsijaisuuteni Lauttasaaren kotihoidossa ruotsinkielisessä tiimissä. Pääsen taas kuuntelemaan vanhempien (ja viisaampien) ihmisten juttuja työn merkeissä samalla kun koen tekeväni tärkeää ja hyvää työtä.

Elokuussa aloitan HYY:n uudessa kahvila-kirjakaupassa. Vuorikadulle avataan uusi paikka ja kaikki lähtee aivan nollasta! Kuinka jännittävää. Tapasimme eilen uusien työkavereiden kanssa ja kaikki vaikuttaa todella lupaavalta. Lisäksi kuulin, että kahvimme tulevat Kaffa Roasteryltä. Namm. En olisi parempaa voinut toivoa.

Muuta kesäohjelmaa on maakuntamatkailua ja ehkä piipahdus Ruotsissa sukulasristeilyllä mikäli työvuorot antavat myöten.

Hieman haikeana kyllä vietän viimeisiä päiviäni Kakkugalleriassa. Vaikka leivoksia on tullut syötyä, niitä tulee taatusti vielä ikävä!

Hengitysvaikeuksien kautta voittoon

Huh. Muutto on nyt melkein kokonaan alta pois! Hirveästi on asiaa muutosta ja työhaastattelusta, mutta yritän nyt lyhyesti kertoa jotain tiivistelmän tyyppistä.

Lauantaiaamuna kello yhdeksältä olin jo uudella asunnolla siivoamassa joka nurkkaa ja kuuraamassa keittötä. Pesin koko kämpän lattiasta katonrajaan - pesemättä jäi kattolamppujen kuvut (jotka itse asiassa ovat pölyiset!) ja makuuhuoneen kiinteän vaatekaapin päällinen. Huh huh. Astmaatikko saa jo vähemmästäkin pölymäärästä pikaflussan. Lisäksi pesin Ektorpin päälliset, hyvin meni, ei kutistuneet, vaikka luinkin keskustelupalstoilta että toisilla on päälliset menneet pilalle pesussa. Ektorpista ja muista IKEAn kalusteista sen verran, että asiasta innostuneet vierailkaapa Bemzin sivuilla. Sieltä saa tilattua lähes kaikkiin IKEAn huonekaluihin erilaisia kangaspäällysteitä! Olen suunnitellut sijoittavani uusiin Ektorpin päällisiin, mikäli Kaffa palkkaa minut ja joudun ottamaan lopputilin Kakkugalleriasta.
 Muuttomiesten oli tarkoitus tulla klo 14 tavaroiden kanssa. Kello tuli 14:30.... 15... Aloin jo soitella perään ja kuulemma kantaminen oli käynnissä. Kello tuli 16... Aloin jo huolestua että yötä myötenkö tässä nyt sitten muutetaan! Vihdoin vähän yli neljän kuorma-auto kaahasi pihaan ja saatiin alkaa purkaa tavaroita. Kaikki oli ehjää ja tavarat saatiin parissa tunnissa kannettua sisälle! Jee!
 Nyt alkaakin olla kaikki kasassa, vielä tulisi laittaa loput tavarat kirjahyllyyn, verhot paikalleen ja loput vaatteet kaappiin.

Hillitön sisustusvimma päällä. Ei vaan ole liikaa rahaa nyt ostella enempää. Saan alkuviikosta tietää, että otanko lopputilin Kakkugalleriasta vai en.

 Kokonaisuudessaan siis voiton puolella ollaan.

Tiivistelmä tästä päivästä

Tällä viikolla on ollut rutosti uusia kokemuksia ja onnistumisia:

1. Työhaastattelu Kaffaan;
Meni niin hyvin kuin olisi voinut mennä. Todella, todella, todella rento ja mukava meiniki, maailman huipuin kahvikone ja mukavia tyyppejä. Infomaatiotulva pyörii vieläkin mielessäni, mikä kauha oli millekin pavulle ja mikä oli missäkin ja kuka on kuka. Tapasin myös Herra Paahtajan joka maistatti minulla testipaahtoja, eli siis pääsin mukaan Kaffan sisäpiirin cupping tilaisuuteen! Mikä päivä! Mikä kaksituntinen! Tästä toivottavasti lisää jatkossa, mutta sanonpa vaan sen, että vaikka en pääsisi töihin Kaffaan, olen todella tyytyväinen tähän kokemukseen.

2. Taksimatkailu kera imurin ja Ektorp-sohvanpäällisten;
Eli siis halusin saada välttämättä jo tänään Ektorp-sohvatyynyjen päällisen pestyä, että saan tuon sohvan rungon päällisen pestyä huomenna ja koko sohvan kasaan huomenna. Koska en omista ajokorttia, enkä autoa, ainoa vaihtoehto oli sitten maksaa se 12€ taksista. Kivuttomasti sujuikin se matka, kuski tosin kuittaili, että onko tullut "bänät" poikaystävän kanssa kun on imuri ja jätesäkki mukana. Asiatontako?
 Ja sitten koitti se jännityksen hetki! Ensimmäinen sohvanpäällisten pesu sujui vallan mainiosti. Siellä uudessa kodissa ne tyynynpäälliset nyt kuivuvat. Olen todella tyytyväinen tähänkin kokemukseen.

3. Kaffecentralenin Paská - kahvipavusta tehty cafe latte;
Kävin siis ennen työhaastattelua Kaffassa maistelemassa Kaffecentralenin Paská nimistä espressolaatua. Piti saada vähän vertailupohjaa kun menin Kaffaan. Palvelu oli hyvin vanhanaikaista: "Nautitteko kahvinne paikan päällä vai tahtoisitteko sen kenties mukaan?" Paskásta meinasin saada kofeiiniöverit. Yhden cafe latten jälkeen oli pienoiset tärinät päällä, jopa minun kofeiininsietokyvylläni. Sanoisin että ei se nyt NIIN kummoinen papu ollut.

4. Pakkaaminen;
Mitä kaikkea sitä ihminen omistaakaan? On jännittävä nähdä mitä tuolta kaappien uumenista löytyykään! Kaikkea valurautaisista padoista pesukuulien kautta irtosuihkuihin ja mitä kummallisimpiin asioihin, esim. silikoninen uunilapanen joka näyttää porsaalta.Tästäkin todennäköisesti lisää myöhemmin ja olen supertyytyväinen siihen, että jätesäkillinen kamaa lähti suoraan kaatopaikalle.

5. Siivoaminen;
Tämä on asia josta en periaatteessa niin paljon pidä, mutta jota teen kuitenkin suhteellisen paljon koska lopputuloksen näkeminen tuottaa niin paljon mielihyvää. Olen tänään pessyt kaksi uunia (uuden & vanhan kodin), joten uskon että vaahtoutuva saippuavilla on uusi paras ystäväni. Lisäksi olen pyyhkinyt kahden keittiön kaapistot ja huomenna on vuorossa imurointi ja mahdollisesti lattianpesu!

5. Ruoka. Olen päättänyt palkita päiväni uurastuksen Kotipizzan pariloitu kananpoika kotzonella kera mozzarellan. Hyvä kruunaus tälle päivälle!

Arkivapaa

Perjantai ja ei töitä. Se on jännittävä fiilis, kun saa aamulla herätä rauhassa, keittää mutteripannulla kahvit ja lämmittää maidonkin. Aamiainen, joka jää joka ikisenä työaamuna väliin, tulee syötyä. Suihkussa menee jopa puoli tuntia. Mikä rauha.
Kuitenkin arkivapaat on niitä päiviä, joina tulisi hoitaa virastoasioita ja muita tärkeitä juttuja, joita ei työpäivien jälkeen ehdi tai jaksa hoitaa. Tälle päivälle minulla on vallan riittävästi puuhailtavaa ja monta puhelua soitettavana.

1. Toivon että saan sovittua tapaamisen tulevan vuokranantajamme siskon kanssa, jotta saisin avaimet tulevaan asuntoomme. (JEE!)
2. Puhelua Fortumille, Pohjola vakuutukseen ja Osuuspankille muuttoasioista.
3. Uusien farkkujeni lyhennys. Isäni kutsuu minua usein jatkopalaksi tai hukkapätkäksi, sillä olen perinyt isovanhempieni geenit ja jäänyt alle naisten keskipituuden.
4. Isän syntymäpäivälahja. Se vaikein asia vuodessa keksiä. Mitä hankkia ihmiselle jolla on jo kaikkea ja jos jotain tarvitsee, niin varmasti hankkii sen?
5. Apteekkikäynti. Ostoslistalla mm. PEF-mittari, Humektan kosteusvoidetta.
6. Lush-käynti. Olen lukenut NIIN paljon hyvää palashamppoista ja muista ihonhoitotuotteista, että pakko mennä paikan päälle haistelemaan ja tutustumaan valikoimaan.
7. Lippupalvelun käynti; täytyy palauttaa YESin liput, sillä keikkaa ei koskaan tullutkaan.
8. Haluaisin kovasti ehtiä kahvittelemaan kummipoikani äidin kanssa.
9. Sitä tavallista arkea: pitäisi käydä kaupassa, imuroida, pestä pyykkiä ja tiskata, käydä suihkussa ja pukeutua.
10. Papereiden läpikäyminen. Minulle kertyy aina johonkin hyllylle tärkeiden ja ei-niin-tärkeiden papereiden pino. Vanhoja laskuja, astmaohjeita, tiedotteita, lääkereseptejä yms. lista voisi jatkua loputtomiin! Olen muuten elämäni ja asioideni kanssa suhteellisen järjestelmällinen, mutta paperisodassa olen aina ollut täysi nolla.

Mutta silti; vaikka kuinka yritän saada itselleni puhtia ja vauhtia hoitaa kaikki hommat, keitänkin nyt toisen mutteripannullisen kahvia!

My one and only true love! Kuvassa Bialettin mokkapannut, itse omistan Pepita-merkkisen 6 kupin mokkapannun. Kuvaa lainattu mandragoransivustolta. Oiva nettikauppa kahvin ja herkkujen ystäville jos Crema alkaa kyllästyttää!  

Viikon ärsykkeet top 3

Tällä viikolla olen huomannut törmääväni pieniin, mutta ah-niin ärsyttäviin pikkuasioihin, joista jaksan vauhkota A:lle ja muille epäonnisille, jotka sattuvat kanssani keskustelemaan. Aion jakaa ne kanssanne:

1. Huonot suomennokset hyvistä kappaleista:
-What If God Was One Of Us (orig. Alanis Morisette) joku helvetin Jore Marjaranta tehnyt siitä Meidän mies kappaleen. Kerrassan osoittaa pelkkää huonoa makua ja mielikuvituksen puutetta.
-Toinen esimerkki Kirka! Voi Kirka mitä pahaa olemmekaan sinulle tehneet, kun suomensit iki-ihanan Simon & Garfunkelin Brigde Over Troubled Water.
- Kolmantena esimerkkinä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä: Olen neitsyt by Eini. Sanat on väsännyt Raul Reiman.

2. Topatut rintaliivit:
Menin tänään Lindexiin, Henkkamaukalle, KappAhliin, Ginaan, Cubukseen yms aikeinani löytää alennusmyynneistä normaalit, toppaamattomat rintaliivit kaarituilla ja kuppiosa ikään kuin paksua materiaalia. Vaan EI. Kaikkialla tarjolla BOMBSHELL merkeillä varustettua viiden senttimetrin toppauksella varustettua liivejä, sekä liivejä, jotka lupaavat vähintään kaksi kuppikokoa isomman näköiset rinnat! Halpissilikonit siis. Luulisi että miehiä alkaa myös ottaa päähän, kun baarista löytynyt tyttö paljastuukin huijariksi. Paidan alla ei olekaan mitään.

3. City-lehden Parhaat-osio:
Helsinkiläiset lukijat ovat äänestäneet Cafe Javan Helsingin parhaaksi kahvilaksi! MITÄ! Parhaaksi? Eihän tämä VOI olla totta. Haastattelussa kahvilan omistaja kertoo, kuinka he jauhavat kahvinsa juuri ennen keittämistä. Unohtamatta sitä, että Java myy Kakkugallerian tuotteita vanhoina ja tuplahintaan, plus että muutkin tuotteet ovat ylihinnoiteltuja (esim. suklaakastikkeeseen tehty kaakao kermavaahdolla 5€), plus että naapurista Caffista saa hemmetin paljon parempaa kahvia, joka on juuri jauhettu.
Hemmetti vie, te ihmiset jotka nousette kanssani barrikadeille paremman kahvin puolesta! Vaivautukaa nyt sen verran liikkeelle ja menkää Aleksanterinkadulle La Torrefazioneen missä he paahtavat kahvinsa itse. Javassa tarjotaan sitä samaa Monteriva Marche papua, joka on paahdettu puoli vuotta sitten jossain italiassa ja pakattu ja säilötty pari kuukautta ennen jauhamista ja uuttamista.
Tai jos hifistelyksi menee niin Kaffa Punavuoressa Pursimiehenkadulla paahtaa kahvinsa myös itse. Kaffassa saat pyytämällä vaikuttaa mitä papua, kuinka tummaksi paahdettua, milloin se on paahdettu, millaista vaahtoa ja kuinka paljon. Nyt alamme puhua jo ammattitaidosta. Ja jos tämäkään ei riitä sinua vakuuttamaan siitä, kuinka keskinkertaista kahvia Java tarjoaa, ota se nelosen ratikka sinne Katajanokalle. Sieltä löytyy Johan & Nyström, josta saat vaikka sitä Blue Mountainia. Tämä kaikki ihan vain tehdäkseni selväksi, että Cafe Java ei ole Helsingin paras kahvila.

Helsinkiläisiä kulmakuppiloita osa 3

La Torrefazione cafe & roastery
Aleksanterinkatu 50, 00100 Helsinki
avoinna ma-pe 7:30-20, la 9-19, su 11:30-17:30


Aleksanterinkadulta ovesta sisään ja portaat ylös. En edes tiennyt siinä kohtaa Aleksanterinkatua olevan edes ravintola/kahvilatilaa, ja koko pienen elämäni aikana olen ko. katua sahannut edes takaisin varmaan tuhansia kertoja. Jo heti ovella mainitaan kahvilan ohessa olevasta kahvipaahtimosta. Oletin, että viimeistään portaiden yläpäähän mennessä nenääni tulvahtaisi mahtava vastapaahdetun kahvin aromi - vaan ei. Kahvia paahdetaa yhtenä, maksimissaan kahtena päivänä viikossa.
Ensivaikutelma ei ole kovinkaan mukava. Baristatyttö ei edes katso silmiin vitriinin takaa, eikä hymynkareesta ole tietoakaan. Pääbarista pyyhkii espressokonetta hellin ottein. Paikka on täytetty jakkupukuihin ja pikkutakkeihin pukeutuneilla ihmisillä. Hintaluokka ei silti ole päätä huimaava, cappuccino 3,20€. Latte taisi olla 3,50€, lounassalaatin saat vajaalla yhdeksällä eurolla. Tilaan cappuccinon mukaan. Pääbaristaltakaan ei hymyä tipu, ei kiitosta, ei mitään. Henkilökunta jätti todellä kylmäksi tällä kertaa. 
Kaiken pelasti kahvi! Ensimmäinen suullinen cappuccinoa oli täyteläinen ja uskomattoman pehmeä. Ja mikä vaahto! Aaah, olin kuin taivaissa ja heti alkoi kaduttaa; MIKSI OI MIKSI en ottanut suurinta ämpärillistä cappuccinoa, mikä koko paikasta löytyy! Ei ihme että tuo pääbarista, joka cappuccinoni teki, on 2012 Suomen baristamaajoukkueen kapteeni. Miekkonen on kyllä paikkansa ansainnut. En ole kuuna päivänä elämässäni juonut niin taivaallisen hyvää ja täyteläistä kahvia.


Mikäli kahvi ei olisi maineensa veroista, en suosittelisi paikkaa. Mutta koska kahvilaan mennään pääsääntöisesti juomaan kahvia - aivan käsittämättömän, uskomattoman, taivaallisen hyvää kahvia - ei hymyttömyys ole anteeksiantamatonta. Henkilökunnan hymyttömyys oli kova isku, sillä itse pyrin hymyilemään joka hetki ja hymy on omasta mielestäni suuri osa kahvilan ilmapiiriä ja viihtyvyyttä. Se tunne, kun vieras ihminen hymyilee sinulle avoimesti viestii, että olet aidosti tervetullut. Palvelu oli kyllä ihan asiallista, mutta mielestäni niin loistavan kahvin valmistamisen ei tarvitsisi olla niin vakava juttu!

Helsinkiläisiä kulmakuppiloita osa 2.

Lauantaiaamuna herätessä suussa maistuu eilisen illan kuohuviini ja A. kuorsaa vielä kahden aikaan täyttä päätä. Totesin, että nyt tarvitaan tyttöseuraa! Soitinpa sitten E:lle ja tapasimme Kampin keskuksessa kolmen aikaan. Kurniva nälkä massussani päätin että eilen nauttimani huonon ruoan ja juoman kompensoimiseksi pidän tänään salaattipäivän. E:n ehdotuksesta lyllersimme Johto Cafehen Kampin keskuksen 5. kerrokseen. 
Voi mikä hullunmylly meitä siellä odottikaan! Seitsemästä työntekijästä 3 ihmistä lappasi salaattiannoksia täyttä häkää lautasille, yksi valmisti kahveja, yksi oli kassalla, yksi tiskasi ja yksi keräsi tiskiä. Ilmeisesti kenelläkään ei ollut hajuakaan kuka jonottavista asiakkaista oli tilannut mitäkin. Tarjottimia oli rivissä kymmenkunta, osa varustettuina kahvikupeilla ja numerolapuilla, osa tyhjiltään, osa salaattilautasen kanssa. Kassamies kysyi aina asiakkaalta mitä hän oli tilannut.  Tiskarityttö kävi aina välillä salin puolella päivittelemässä kaaosta. Osa kahveista tarjottimilla jäähtyi kun kukaan työntekijöistä ei tiennyt kenen kahvi on mikäkin ja jouduin omaa latteani oikein vahtaamaan, sillä kahvityttö meinasi antaa sen toiselle asiakkaalle. 
Salaattivitriini oli yhtä kaaosta: pyysin vihersalaattipohjan artisokan sydämillä, aurinkokuivatulla tomaatilla, maissi-tuorekurkkuseoksella ja yrttiperunoilla, kastikkeeksi valitsin pestokastikkeen. Kaikkia aineksia, joita olisin voinut valita salaattiin en edes ulkonäöltä tunnistanut, eikä missään lukenut mitä kastikkeeseen peitetyt ruskeat palat ovat. Myyjäkään ei ollut innoissaan kertomassa mitä posliiniastia sisälsi, kiire kun oli. Jostain syystä salaattiini oli eksynyt myös ananaslohko. Mitä jos olisin ollut pahaa aavistamaton ananasallergikko ja kuollut siihen paikkaan? Välikommenttina huomautan, että ananas ja aurinkokuivattu tomaatti ei todellakaan sovi yhteen. 
Artisokan sydämet oli suoraan säilyketölkistä, maistui lähinnä suolalta. Yrttiperunoissa oli yrttejä vain nimeksi. Pestokastike oli suolaista ja klimppinä keskellä salaattia. Maissia oli riittosasti, tuorekurkkua sain yhden palan. Salaattipohjan salaatti oli vähintäänkin nuutuneen näköistä. 
E otti salaattipohjan pastalla, täytteeksi fetaa ja barbeque kanaa, kastikkeeksi valkosipuli. Hänen mukaansa pasta oli hivenen kuivakkaa, "feta" oli jotain Lidlin kreikkalaistyyppistä mautonta kuutiota ja barbequekana onnistunutta. Kastike haisi valkosipulilta pöydän toiselle puolelle, joten voi olla että kastikkeeseen on vahingossa sujahtanu muutama ylimääräinen kynsi. E:n juoma eli omena makusooda oli juuri sitä mitä luvattiinkin: soodavettä ja omenaesanssia. 
Oma latteni oli keskiverto lattea, vaahtoa oli n. 0,5cm kerros ja sekin oli hyvin vetelää vaahtoa. Kermaisuudesta ja täyteläisyydestä ei ollut tietoakaan. Asiakaspalvelusta ei tietoakaan, en nähnyt yhdenkään työntekijän edes yrittävän hymyillä. Koko lystistä sain pulittaa 13,10. Todennäköistä on, etten toista kertaa mene enää, sillä salaatti ei ollut niin hyvää, ettäkö sitä jäisi kaipaamaan ja yhtä hyvää kahvia saa Ärrän automaatista. 

Helsinkiläisiä kulmakuppiloita osa 1

Itsekin kun olen alalla, olen luonnollisesti kiinnostunut kahvilakulttuurista. Blogiini aion kerätä helsinkiläisä kahviloita, kunhan vaan töiltäni ehdin käymään.  Ehdotuksia otetaan vastaan. Onko sinulla jotakin omaa lempparikahvilaa? Oletko itse enemmän trendikahvilan perässä, vai kotikutoisen mummolatunnelman ihastelija? Minä itse olen kaikkiruokainen kahvinjuoja, pääasia on se, että kahvi on tuoretta ja espresso tujua.


Tänään kävin hakemassa Brooklyn Cafesta laten mukaan. Ystäväni ja tuttuni ovat kehuneet kovasti kyseistä paikkaa.


 Brooklyn cafe, Fredrikinkatu 19. Avoinna 6.30-20.00
+ Nuorten naisten juuri avaama kahvila.
+ Jo heti ovelta voit haistaa vastapaistetun bagelin, jonka saa täytteillä tai ilman, sipulilla tai maustamattomana
+ Hintataso kohtuullinen; espresso 2€, pienpaahtimon suodatinkahvi 2,50€, cappuccino 3€
+ Palvelu erittäin ystävällistä
+ Sisustettu hyvällä maulla, ei liikaa härpäkkeitä, kotoisa tunnelma
+ Tilaamani cafe latte (3,50€) taivaallisen kermainen, hyvä, pehmeä, täyteläinen
+ Sijainti: Viiskulmassa ratikka nro 3:n pysäkkiä vastapäätä


- Palvelua sai vain englanniksi. Myyjä ei ymmärtänyt suomeksi lausetta " Cafe latte mukaan, kiitos "
- Smoothiet ja pirtelöt kovin kalliita, alkaen 6€
- Makeana syömisenä mainittu ainoastaan brownie, jonka ulkonäkö ei houkutellut maistamaan
- Täytetyistä bageleista ei menussa mainittu kasvisvaihtoehtoa; tarjolla kalkkuna tai parmankinkku
- Kahvilassa sisällä lämmintä n. +30 astetta. Talvitakki päällä lattea odottaessa tulee Hiki isolla H:lla
-Googletettaessa ei löytynyt kahvilan omia nettisivuja