Näytetään tekstit, joissa on tunniste shoppailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste shoppailu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Tyylikästä(kö?)

Kävelin tänään kaupungilla ja totesin, ettei minusta tule muodikasta ihmistä. En edes parhaalla tahdollani kykene seuraamaan muodin uusimpia villityksiä tai saatika shoppaamaan siihen tahtiin, että saavuttaisin "muotitietoisen" arvonimen. Oma tyylini on aina ollut hillitty ja vähän sellainen, että no laitetaas päälle vähän sitä mitä kaapista löytyy ja vaatteita ostaessani harvoin mietin asukokonaisuuksia, vaan kokoan ne fiilispohjalta varttia ennen kuin pitäisi olla ovesta ulkona. Ehkä se seikka on osittain säästänyt minut niiltä "tyylimokilta" mitä kaupungilla kulkiessani näin:

- Neonvärit; joo, voivat toimia piristyksenä jossain asukokonaisuudessa, mutta neonoranssi läpinäkyvä harsopaita yhdistettynä neonpinkki-vihreään minihameeseen ja turkooseihin legginseihin ei vaan näytä kovinkaan harmoniselta. Sitäpaitsi kaikki vastaantulevat tietävät, että sinulla on rinnat ja käytät rintaliivejä, mielestäni kumpiakaan ei tarvitse esitellä.

- Pitsi; voi joo olla kiva juttu, mutta liikaa on liikaa. Minusta on hassua, jos joku haluaa verhota pikkuiset mustat alusvatteet mummon vanhaan pöytäliinaan.

- Liian pienet vaatteet. Istuvat vaatteet erikseen, mutta että liian pienet. Ps. Rintasi eivät näytä isommilta vaikka ne puristuisivatkin liian pienen paidan sisuksista ulos. Ja edelleen jokainen vastaantulija tietää, että sinulla on rinnat, vaikka ne olisikin peitetty vaatteilla. Kai sitä pitää jotain yllätyksiä jättää sinne makuuhuoneenkin puolelle?

- Farkkushortsit, minimalliset, taskut repsottaen "lahkeiden" reunoilta. Not cool in my opinion. 

Enkä tietenkään väitä, etteikö edellä mainituista vaatekappaleista voisi saada kelpoa asukokonaisuutta, mutta jotenkin ihmetyttää että käyttävätkö ihmiset oikeasti tietynlaisia vaatteita vain siksi että ne ovat niin sanotusti muotia? Ehkä en vain ymmärrä muotivillityksiä, kuten en ymmärrä sitäkään että miksi legginsejä käytetään housujen asemasta. 

Lisäksi bongasin keskustasta ihmisiä joilla ei ole mitään tajua joukkoliikennekäyttäytymisestä. Päästäkää ne lastenvaunut äiteineen ulos metrosta ennen kuin ryhdytte joukkoryntäykseen ja kilpailemaan istumapaikoista! Jooko? Noin niinkuin yleisesti ottaen ruuhkametroon/ratikkaan/bussiin mahtuu paljon näppärämmin uusia ihmisiä kun päästää edelliset matkustajat ensin ulos. 

lauantai 18. helmikuuta 2012

Selvityksiä ja shoppailua

Olen tänään viettänyt pienimuotoista äiti-tytär päivää maailman parhaimman äidin kanssa. Kävimme IKEAssa peiliostoksilla ja sitten menimme äitini kotiin syömään hyvää ruokaa veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Äitini luki myös ensimmäistä kertaa blogiani, ja huomautti heti ensimmäisenä, ettei pomoni välttämättä tykkää mikäli kirjoitan Kakkugalleriasta blogiini. Tykkää tai ei, Suomessa vallitsee sananvapaus ja siksi aion kertoa totuuden Kakkugalleriasta:

Kakkugalleria on yritys, joka tarjoaa asiakkaalleen vain parasta. Vitriini notkuu toinen toistaan herkullisempia kakkuja ja kuvankauniita leivoksia. Me myymäläpuolen ihmiset yritämme palvella asiakasta kaikin mahdollisin keinoin, joita meillä on käytössämme. Konditoriapuolen ihmiset keskittyvät täydellisten kakkujen valmistukseen sekä tuotekehittelyyn, jotta Kakkugalleriassa myytäisiin vain parasta suomalaista käsityötä.
Se, että Kakkugalleria ei tarjoa samanlaisia haasteita kuin mitä esimerkiksi edellisessä blogikirjoituksessa mainitsin Kaffasta, johtuu siitä että myytävä tuote on niin erilainen. Työympäristö on erilainen. Ja eihän se mikään ihme ole, sillä kyseessähän on eri yritys! Eli jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi: Kakkugalleriasta saat takuuvarmasti Suomen parhaat kakut. Kaffasta saat todennäköisesti Helsingin parhaat kahvit.

Ja takaisin IKEAan. Mukaan tarttuikin Hemnes sarjan peili, sillä suunnitelmissa ollut Mongstad olikin luonnossa liian tönkön näköinen. Mukaan lähti myös Vänlig juomalaseja 12kpl sekä pari saippuakippoa kylpyhuoneeseen.

Nyt päätän tämän onnistuneen lauantai-illan paistamalla kakkupohjan huomista varten; aion tehdä isälle mustikkatäytekakun. Ehkä siitä lisää huomenissa!


lauantai 4. helmikuuta 2012

Muuttohommia osa 1

Nyt on saatu muuttohommat aluille. Isän syntymäpäiviäkin on juhlittu ja onnistunut lahja annettu. Hankin Ruskovillaisen alusasun koiran kanssa tehtäviä ulkoilureissuja ja hirvimetsästystä varten. Lisäksi 500g pussi SM-liiga salmiakkinameja. Muistan pienenä kun isä varasti Lauantaipussistani kaikki SM-liiga salmiakit. Hah.
Hirmuinen muuttostressi päällä ja A. vaan surffailee netissä ja makaa. En ymmärrä että miten se voi ottaa niin rennosti! Muutto on viikon päästä ja A. ei ole vielä edes aloittanut pakkaamista, saatika sitten tavaroiden karsimista. Sovimme jo viime muuton yhteydessä, että A. karsii tavaroistaan turhat pois, mutta viime muutto päätyi siihen, että A. alkoi pakata kaksi tuntia ennen kuin muuttoauto on pihassa.... Miehet!

Mutta sainpahan paperini järjestykseen. Ärsyyntyneisyyspäissäni siivosin paperikasani pois. Kategorisoin asiakirjat seuraaviin: 1. Lääkäri & terveys. 2. OP + Pohjola eli pankki- ja vakuutusasiat 3. Mappi Ö. 4. 2012 Palkkakuitit, verotushässäkkä, eläkehässäkkä. 5. Vuokra-asiat. 6. Erinäiset sopimukset, mm. sähkö. 6. Työ- ja muut todistukset, sis. anniskelu- ja hygieniapassi. Huh mikä urakka se oli!

Uuden kodin myötä tulee sitten se vaihe, kun pitää saada kaikkea uutta ja hienoa uuteen kotiin. Tilasin jo Art4u sivulta ihanan liitutauluteepannun, jonka voi laittaa vaikka jääkaapin oveen.


Kuva lainattu täältä. Suosittelen tutustumaan sisustusjuttuihin. Mielestäni heillä on aika hauskojakin juttuja tarjolla!

Lisäksi haluaisin kovasti uuden sohvapöydän, sekä eteiseen kunnollisen kenkätelineen, sekä istumapaikan ja säilytystilaa.
Olen käynyt useiden päivien ajan eri sisustusliikkeissä ja verkkokaupoissa.
Hankintalistalla ovat todennäköisesti seuraavat asiat:




Harmaa penkki + säilytystila-asia eteiseen. Onpahan tyylikäs
istuin jolla sitoa kengännauhoja.

                    

   Akaasiapuinen sohvapöytä olohuoneeseen. 
   Tässä sitten kahvittelen ystävien kanssa.





IKEA:n Mongstad kokovartalopeili. Eteiseen. Tästä kelpaa pällistellä päivän asua!

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Winter survivor

Suomen talvi. Huh huh. Siinä otetaan mittaa miehestä ja naisesta myös kaupunkioloissa. Lunta tai räntää sataa välillä vaakasuoraan ja pakkanen paukkuu täällä etelässä pahimmillaan -20 asteen paikkeilla. Ei ole helppoa ei, varsinkin tyylikkään ja käytännöllisen varustuksen löytäminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Kaupat tursuilevat ohuita keinokuitutakkeja, joista hyisen raikas merituuli puskee läpi helposti. Pahimmillaan italialaisvalmisteisissa "talvikengissä" on tasaiset pohjat, piikkikorko ja vuoresta ei tietoakaan. Mutta kukapa tahtoisikaan pukeutua haalariin tai siihen 70 luvun neonväriseen toppapukuun? Ehkä sitten, kun on se -30. 

Kaksi kuukautta sitten ostamistani talvikengistä lähti pohja irti heti kun tuli pakkasta. Hemmetin kiinalaiset! Ettekö voineet suunnitella kenkiänne pakkasenkestäviksi? Kahlasin sitten läpi K-kengät, Anttilat, Biancot, Ziot, Andiamot, Eccot yms. Helsingin keskustasta, mutta tulos oli superlaiha: talvikengät ovat järjestäen joko rumia tai hengenvaarallisia. Vagabondin mallistosta löysin kovin tyylikkäitä, mutta epäkäytännöllisiä ja turhia. Kaikki lämpimät ja kunnollisilla pohjilla varustetut maksoivat 150€ ja siitä ylöspäin ja olivat aivan totaalisen kamalia.

Maani myyneenä naisena kävelin viimeiseen kauppaan: Nilson. Menin shoppailusta turtuneena suoraan myyjän puheille ja sanoin: "Haluaisin lämpimät, vedenpitävät, tyylikkäät mustat naisten talvikengät alle 100€ hintaan." Myyjä kysyi kokoani ja toi minulle tällaiset kengät:


Ne ovat täydelliset! Suosittelen kaikille Legero merkkisiä naisten jalkineita, mukavuus ja hengen säilyminen on taattu. Gore-Tex pinnoite pitää varpaat kuivina räntäsäässäkin ja kunnollinen röpelöinen pohja pitää sinut pystyssä jäisillä keleillä. Pieni kiilakorko tuo sen naisellisuuden ja sirouden, ilman että olet välittömässä vaarassa mätkähtää pyrstöllesi heti ensimmäiseen jäiseen kohtaan.

Olen ikuisesti kiitollinen tuolle Nilsonin myyjälle, joka pelasti henkeni uuvuttavan shoppailureissun jälkeen.